Bellan terapiakoirakoulutus

Amberin kumppani ja „isosisko“ Bella on nyt valmistunut terapiakoiraksi. Se on todellinen ihmisen paras ystävä, kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia kohdellaan kuin parhaita ystäviä. Kun olin yrittänyt kaikenlaista kunnianhimoista ja kun huomasin sen olevan juuri sitä, kysyin itseltäni mitä tehtävää varten tämä rotu oli ja missä nämä koirat ovat parhaita. No, missä kultaisetnoutajat ovat parhaita...helppo kysymys. Nehän pitävät ihmisistä, vedestä ja noutamisesta. OK, sitten tehdään jotain näihin liittyvää. Jotenkin luin PartnerHunde Schweiz järjestöstä ja pyysin informaatiota. Ennenkuin huomasinkaan olimme ilmoittautuneet kevään 2003 kurssille.

Pääsykoe koostui kymmenestä osasta. Tottelevaisuus oli tietenkin tärkeä osa. Ei riittänyt, että Bella pitää ihmisistä, sen täytyi pysyä rauhallisena eri tilanteissa. Vinkuminen, hyppiminen ja kaikenlaiset äärimmäisyydet eivät olleet toivottavia. Kokeen tarkoituksena oli nähdä, oliko meillä kahdella taipumuksia tähän työsaraan. Aggressiivisuus ihmisiä ja toisia koiria kohtaan johti ohjelmasta poisputoamiseen. No, aggressiivisiä koiria ei ollut, mutta yhden koiranomistajan pyydettiin palaamaan asiaan, kun oli saanut kultaisennoutajansa tottelevaisemmaksi. Meitä oli kymmenen jäljellä. Bella oli ehdoton tähti (melkein hämmennyin joskus, miten tämä koira osaakin olla niin oikein, en varmasti ollut harjoitellut kaikkea kotona). Koska Bella niin selvästi nautti kokeen eri osista, minäkin pidin hommasta!

Siis, mitä Bellan täytyi tehdä jotta nähtäisiin olisiko siitä terapiakoiraksi:

• Sen tuli pystyä kävelemään vierelläni vasemmalla ja oikealla puolella rauhallisesti. Sama tuntemattoman henkilön kanssa
• Kulkea hihnassa rauhallisesti koiralauman ohitse näyttämättä agressiota, murinaa tai haukkumista.
• Olla rauhallinen, kun tapaamme toisen koiranomistajan koirineen. Tämä vieras henkilö tervehtii Bellaa. Rauhallisuus on edellytys numero yksi. Riehuva koira voi olla vaaraksi.
• Istua ja maata komennosta ja sitten odottaa kun minä teen pienen lenkin
• Olla rauhallisesti, kun ympärillä hälistään, huudetaan ja melutaan eri tavoin
• Ottaa rauhallisesti, kun tapaamme henkilön rullatuolissa tai muussa vehkeessä. Pelko ja puolustushalu ei ole toivottavaa
• Leikkiä intensiivisesti kanssani lelulla ja päästää lelu irti kun komennan
• Pystyä kävelemään rullatuolin, ostoskärryn tai lastenvaunun vieressä vetämättä hihnasta
• Olla tuntemattoman henkilön seurana kolme minuuttia kun poistun näköpiiristä. Riehuminen ja stressi ei ole toivottavaa

Lopputesti vuoden harjoittelun ja teorian jälkeen oli samantapainen, vain pari astetta vaikeampi. Rullatuolin vieressä käveleminen vasemmalla ja oikealla puolella; raskaan oven avaaminen ja sisäänmeno vanha tai vammainen henkilö vierellämme; „alibihihnan“ käyttö jne. Kaiken mielenkiintoisen teorian ja käytännön jälkeen olemme nyt terapiakoira-team. Bella on osoittautunut varsinaiseksi expertiksi. Käymme kerran viikossa tapaamassa kehitysvammaista poikaa. Hänellä on todella lyhyt pinna muuten, mutta Bellan hihnasta hän pitäisi kiinni vaikka koko päivän ja kävelee reippaasti eteenpäin. Kultainen kultsumme selvästi näyttää nauttivan pojan huomiosta! Amberkin on tavannut pojan ja pysyy mielellään lähettyvillä. Kehitysvammaisten lasten kanssa on todella hauskaa ja mielenkiintoista. Alunperin halusin käydä Bellan kanssa vankiloissa, mutta täällä se ei ainakaan vielä ole mahdollista. Tulevaisuus näyttää, mitä myöhemmin teemme!.